Risteilyllä

Vihdoin ja viimein kotona! Tämmöset pienet reissut pois kotoa on tietysti välillä ihan mukavia ja rentouttavia, mutta kyllä on niin ihanaa palata kotiin. Meidän Tukholman reissu oli kyllä mahtava. Lauantai-ilta laivalla meni miekkosen kanssa hörppien drinksuja, tanssien ja nauraen meidän huonoille jutuille. Parisuhteen paras asia on kyllä se, että kaksistaankin voi olla todella mukavaa.

Sunnuntaiaamuna piti läteä käymään maissa. Mies oli hieman huonovointinen, joten päätettiin suunnata suoraan T.G.I Fridaysiin syömään ja palata sieltä takaisin laivaan viettämään kahdenkeskistä, rauhallista sunnuntaipäivää hytissä löhöillessä. Ja se jos mikä oli hyvä idea. Tax Freen auetessa kävimme vielä vähän shoppailemassa, sillä halusin ostaa jotakin itselleni. Olinhan juuri täyttänyt hurjat 25 vuotta (se ikä jolloin lopetetaan vuosien laskeminen!). Kävimme edellisenä iltana kokeilemassa muutamia Michael Korsin aurinkolaseja. Pienessä viinihöyryssä ne 120 euron lasit olisivat olleet aivan buenot, mutta onneksi tajusin silloin jättää ne ostamatta. Nimittäin selvinpäin ajattelin, että ei ne lasit todellakaan olleet sitä mitä juuri nyt tarvitsisin. Olin ajatellut, että jos löytäisin uuden laukun itselleni. Laivan laukkuvalikoima oli aika niukka ja tylsä. Calvin Kleinilta löytyi shopping bag, joka oli nätti ja käytännöllisen oloinen, mutta se "vau" -fiilis jäi puuttumaan. Meinasin jo malttaa itseni ja luopua lahjan ostamisesta, kunnes näin tämän:

Guessin lompakko. Olen jo tovin halunnut itselleni isompaa lompakkoa. Tai oli se edellinenkin iso, mutta vähän hienompaa ja vielä sellaisen mihin saisin passinikin mahtumaan mukaan. Ja tämä oli juuri sellainen. Ja tämän ostos oli kyllä sata kertaa parempi idea kuin ne aurinkolasit.... :D

Ai niin... Reumatologilla käyty. Seuraavaksi sitten ootellaan kutsua magneettikuvakseen. Lääkitystä ei aloiteta ennen magneettikuvien tuloksia. Eli tilanne on edelleen sama...

Lenkkeilyä ja "vauva"kuumetta.

Nyt kun on päästy eroon vauvakuumeesta, alkaa riepottelemaan ihmismieltä toinen "vauva"kuume... Nimittäin koirakuume. Oon täs koko päivän haaveillu sellaisesta löntystelevästä luppakorvakoirasta. Just semmosesta karhusta, jonka vois kaapata sänkyyn halittavaksi!
Nää mun kuumeilut ei kyllä yhtään parane.. Ensin vauva ja nyt sitte näköjään koira, mutta kun.... haluan! Tänne meidän pieneen kaksioon ei kyllä kauhean mielellään koiraa ottaisi. Ei oo koirallekaan hyvä olla kaupunkiasunnossa, missä ei oo tilaa sille kuljeskella. Eli yritän taas saada järkeni voittamaan tunnepuoleni.

Kyllä tää maaliskuu vaan on se mun kuukausi. Päivät pitenee koko ajan ja kesäkin lähenee! Käytiin tänään pitkällä aamukävelyllä. Pari tuntia vietettiin aikaa kierrellen Helsingin keskustassa nauttien auringonpaisteesta ja kiireettömästä sunnuntaista. Tosta lenkkeilystäkin on alkanu nauttimaan taas enemmän kun ei tartte koko ajan valittaa kivuista. Ja mikäs sen parempi kun vielä seuranakin on sitä parasta seuraa

Vielä ihan mainittakoon, että oon saanu viettää suht kivutonta aikaa. Pari kipeempää päivää oli tossa tällä viikolla, mutta yöt menee tosi hyvin ilman kipuja. Mielenkiinnolla odotan lääkäriaikaa nyt kun ei oikeastaan oo niitä kipuja. Toivottavasti se ei tarkoita sitä, että tätä selkäkipua ei sen kummemmin aletakaan tutkimaan... koska kyllä niitä kipuja edelleen on. Nyt vain onneksi harvemmin.

Voihan shoppailu.

Olen kyllä naiseksi harvinaisen huono shoppailija. Tai olin... Nimittäin olen tämän vuoden aikana helpottanut tätä omaa mielenterveyttäni nettishoppailemalla. Tää nyt voidaan sallia mulle, koska yleensä olen aina saanut kuulla myös ystäviltäni miten onnetonta mun kanssa on lähteä kiertään kauppoja, kun en koskaan löydä mitään. Ja ehkä en löydäkään, jos lähden kauppoihin katselemaan, mutta kotona koneen ääressä nettikaupan ostoskori on hetkessä pullollaan tuotteita. Niistäkin karsin vielä viime hetken tilausta tehdessä suurimman osan pois. Mutta silti, selvää parannusta aiempaan! :D

Nyt haluankin hehkuttaa uusia kenkiäni. Löysin niiiiiin mahtavan näköiset kesäkenkulit ja vielä alehinnalla. Tässä sitten ootellaan jo sitä kesää, jotta pääsen korkkaamaan kengät oikein kunnolla. Sisäänajetuthan ne jo on, sillä paketin saavuttua kotiin kävelin sen illan ne jalassa kotona.

Nyt oon yrittäny hillitä itseni, ettei tää ihan lähde lapasesta. Lähdemme miekkosen kans Tukholmaan ensi viikolla, niin ehkä sieltä sitten voisi "synttärilahjaksi" ostaa itselle uuden laukun. Sen vielä sallisin! :)

Harvinaisen ärsyttävää...

Taas ottaa päähän. Ihmisessä pitäis olla joku resetointinäppäin just tämmösissä tilanteissa. Ajatukset pyörii kaikenlaisissa jutuissa ja niissä kun ei just nyt sitten ilmeisestikään ole mitään järkeä. Saakelin pää.

Taas on käyty valittamassa lääkärissä. Ei kylläkään selkää, vaan tätä monille naisista tuttua ilmiötä, epäsäännöllistä kiertoa. Onneksi tällä kertaa sain lähetteen verikokeisiin, että selvitellään vähän mistähän tämä johtuu. Ja tän sekavan kierron lisäksi on tullut myös todella kovat kivut. Onhan niitä kipuja aina ollu, mutta edellisten kuukautisten aikaan tuntui, että koko alavatsa repeää. Tietysti sitä pelkää ikäviä asioita (ja etenkin nyt kun tuntuu ettei mikään muutenkaan onnistu) ja että se saattais olla endometrioosia. Tää itsensä diagnosointi on varmasti taas helvetin hieno idea...

Selän kanssa on menny nyt tosi kivasti. Ei oo pahemmin ollut kipuja. Eilen käytiin hieman juoksemassakin eikä siitäkään onneksi tullu mitään kipuja. Kipulääkkeitä en oo tarttenu nyt muutamaan  päivään. Itseasiassa en edes muista milloin viimeksi olisin ottanut lääkettä.

Ja eipä muuten olekaan enää kuin vähän reilu viikko poliklinikkakäyntiin! Wuhuu!

Lukijan pyynnöstä yks vitsi..

Mikä on savolainen impotentti? - Munakoisoo

Hääjärjestelyä ja leffailua.

Nää viikonloput vierähtää ihan mahdottoman nopeesti ohi.. ja huomenna ois taas tiedossa täysi työpäivä.

Viime perjantaina käynnistettiin hääjärjestelyt. En ole itse menossa naimisiin, vaan juhlimme ensi syyskuussa parhaan ystäväni häitä. Olen saanut kunnian olla hänen kaasonsa. Morsiamen sisko on myös kaasona, joten järjestelyissä, kuten polttareiden järkkäämisessä, on mukana onneksi myös joku toinen! Ilta meni viiniä maistellessa, polttariporukkalistan tekemistä, vieraslistan läpikäymistä ja muuta yleistä keskustelua häistä. Näitä häitä varten pitäis vielä mennä etsimään joku nätti mekko. Ajatuksena on ollut ostaa kokopitkä, olkaimeton (ehkäpä?) mekko, jossa olisi jotain pientä koristetta. Ja näitähän mekkoja kyllä löytyy alan liikkeistä, mutta hintakin on sitten sen mukainen.

Eilen, lauantaina, kävimme tuon paremman puoliskoni kanssa katsomassa leffateatterissa Luokkakokouksen. Jäätävän paskat arvosteluthan se leffa on saanu, mutta jollakin kierolla tavalla se oli kyllä ihan katsottava ja upposi.

Tää päivä on sitten menny vaan haaveillessa. Sitä tajuaa miten elämä menee eteenpäin ja naisena alkaa toi biologinen kello tikittään... tik... tik... Ja etenkin tää sairastuminen on saanu mut miettiin mitä kaikkea haluan elämässään kokea. Ärgh... Ehkä tää on tätä hormonisekoilua!

Aurallinen migreeni

Nyt lyö pää tyhjää... Sain töissä aamulla migreenikohtauksen ja sitä kipua kesti (onneksi vain) reilut 6 tuntia. Kärsin aurallisesta migreenistä ja saan näköoireita ennen pääkivun alkamista. Kohtauksia tulee hyvin harvoin, ehkä 1-2 kertaa vuodessa, jos sitäkään. Otin heti auraoireen alettua ibuprofeenia ja parasetamolia, jotta päänsärky ei ehtisi tulla päälle, mutta... ei onnistunut. Kaiken lisäksi töissä oli kauhea kiire, taas, ja työntekijävaje. Yritäpä siinä sitten katsoa tietokoneen ruutua kun päässä tykyttää toispuolisesti ja toinen silmäkään ei meinaa oikein nähdä mitään. Iltavuoron tullessa töihin siirryinkin sitten pimeään labrahuoneeseen makoilemaan ja odottelemaan josko se pääkipu siitä helpottaisi.

Ja koska ruoka ei töissä maistunu, niin töistä päästessä oliki sit kaamea nälkä. Hienoa oli tulla kotiin ja huomata, ettei täällä ole mitään syötävää. Nälkäkiukku nousi pintaan ja raivosin suutuksissani miehelleni. Kauhean hienosti hoidettu homma. Not.

Sitä ehkä purkaa kiukkunsa ja suuttumuksensa aina siihen läheisimpään ihmiseen. Ei sen takia, että toinen sen ansaitsisi, vaan varmaan sen takia, että tietää toisen kestävän. Ja ilman, että tapahtuisi jotain peruuttamatonta. Silti omat sanat jää painamaan aina hetkeksi. Sitä miettii mitä olisi voinu tehdä toisin. Ehkä sitä oppii seuraavilla kerroilla.

Labrakokeet lähenee. Vielä 2 päivää. Tiedossa siis polikäyntiä ennakoivat labrat: tulehdusarvot, maksa-arvot, kilppari ja perusverenkuva. Niin ja tietysti virtsanäyte. Ja vielä reilu 2 viikkoa jäljellä lääkärin vastaanottoaikaan!

Shoppailua!

Muutaman päivän tauon jälkeen tekee taas mieli kirjoittaa ajatuksia ylös.

Töihinpaluu sairausloman ja viikonlopun jälkeen tuntu ihan kivalta. Toisaalta tänään oli niin kiireinen päivä, että työn lomassa ei ehtiny kauheesti ajatukset harhaileen muuhun.

Sain tänään verkkokaupasta tilaamani mekon ja kengät. Ja ne on vielä ihan sairaan mahtavat!! Kengissä oli aika korkea korko, mutta niin se pitää ollakin. Päätin, että vaikka kuinka lonkat ja selkä vihoittelis, niin minä en ainakaan aio luopua kesäkorkkareista!

Ostettiin miekkosen kans meille kotiin mehulinko. Ollaanki sitte vaan tehty hullunlailla appelsiinimehua sillä. Ensivaikutelma on kyllä hyvä tuosta laitteesta. Ja appelsiinimehukin maistuu paljon paremmalta kuin kaupan mehu. Toivottavasti tää ei oo pelkkää alkuinnostusta, vaan mehua jaksais tehdä useamminkin. Ainakin nyt yks iso motivaation kasvattaja on ollut appelsiinien kilohinta meidän lähi-ässässä: 0,59 e/kg! Sieltä onkin jo kannettu kotiin 4-5 kiloa appelsiinia ja mehustettu melkein kaikki.

Lisätietoja löytyy Philipsin sivuilta: http://www.philips.fi/c-p/HR1869_70/avance-collection-mehulinko.