Raskausajan muutokset kropassa

Eilen oli viimeinen päivä vanhempainvapaasta. Niin se vain nopeasti tämäkin mammaloma meni ohitse. On hurjaa ajatella, että tyttöni on ihan pian 9 kk ikäinen ja 1-vuotissynttäreihin on enää 3 kk aikaa. Tuntuu kuin synnytyksestä ei olisi edes kulunut kuin muutama kuukausi. Ajattelin, että seuraava blogitekstini kävisi läpi synnytystä. En ole siitä vielä ehtinyt saati jaksanut kirjoittaa. Aika kultaa muistot ja taatusti kaikkea en enää edes muistakaan.

Tässä postauksessa ajattelin käydä läpi niitä muutoksia, joita kroppani joutui kokemaan raskauden aikana. Lähinnä keskityn painoon sekä vatsanseudun ihonhoitoon (kun vatsa kasvaa ja iho joutuu venymään).

Painonnousu. No kiloja kertyi lopulta melkein 20 kg. Olen jo kerran päässyt alle lähtöpainon, mutta muutamat kilot aina välillä palautuu takaisin. Etenkin nyt, kun en ole jaksanut olla niin aktiivinen liikkuja. Alkuraskaudessa kiloja tuli aika tasaisesti. Lämmin ruoka ei maittanut, se sai minut lähinnä voimaan pahoin. Söinkin alkuraskaudessa paljon salaattia. Herkut eivät olleet mieleen. Ja hyvä niin, sillä sain pidettyä painonnousun kohtuullisena. Keskiraskaudessa alkoi tulla jo selkärankareumasta johtuvia kipuja. Myös useille muillekin raskaana oleville tutut liitoskivut sekä SI-nivelen kivut olivat osa minun arkipäivääni. SI-nivelen kipujahan minulla oli jo ennen raskautta sekä ennen Enbrel-lääkitystä. Selkärankareumani on ollut aktiivinen etenkin tuolla alueella, ei juurikaan yläselässä. Kun lääkitys lopetettiin raskauden alkaessa, alkoi tauti myös aktivoitua uudelleen. Myös raskauden tekemät muutokset nivelten alueella voimistivat kiputuntemusta. Siitä sitten jäinkin sairauslomalle, noin rv 18. Ja viimeisen, äitiysloman alkuun saakka, sairausloman sain noin rv 27. Se oli minulle suuri helpotus. Sain keskittyä omaan hyvinvointiin ja toimia päivittäin oman kehoni sallimissa rajoissa. Kipujen vuoksi liikunnan määrä väheni, joten painoakin tuli enemmän. Muutaman kerran noin +800 g viikkotahdilla. Loppuraskaudessa alkoi kunnon mässäilykausi. Jäätelöä ja suklaata.. Ja paino nousi, tietenkin. Viimeisen kuukauden aikana yritin tsempata ja vähentää sokerinhimoa, jotta painoa ei tulisi niin paljoa. Silti painonnousu oli taas melkein sen +800g viikossa. Synnyttämään mennessä painoin noin 82 kiloa.

Iho. Minulle ei jäänyt tiikerinraitoja, ei yhtäkään raskausarpea vatsan seudulle. Olin jo valmistautunut äitini kohtaloon arpien suhteen. Mutta ei. Rasvasin vatsaani useasti, melkein joka ilta ennen nukkumaanmenoa. Ajattelin monesti, että koko rasvaus on taatusti turhaa touhua ja arvet sieltä vielä pullahtaa esiin, mutta onnekseni niiltä vältyttiin. Käytin Bepancare -emulsiovoidetta, joka on tarkoitettu raskausarpien ehkäisyyn ja hoitoon. Emulsiovoide sisältää Centella Asiatica -uutetta, jonka tarkoitus on stimuloida ihon kollageenin tuotantoa. Kollageenia on ihmisen tukikudoksissa. Sen tarkoitus on pitää iho kimmoisana ja joustavana. Dekspantenoli ja glyseroli auttavat rauhoittamaan ja kosteuttamaan venyvää ihoa. Dekspantenolia käytetään myös silmätippavalmisteissa rauhoittamaan kuivan ja ärtyneen silmän oireita. Glyseroli on emulsiovoiteessa kosteutta sitovana ainesosana.

Bepancare -emulsiovoide raskausarpien ehkäisyyn ja hoitoon. (Kuva lainattu sivulta https://www.bepanthen.fi/scripts/temp/raskausarpivoide/img/blogimages/mutsis_on/bepancare2.jpg)

Bepancare -emulsiovoiteen lisäksi käytin myös Ceralan -perusvoidetta. Ceralan on hoitava voide, joka sopii etenkin atooppiselle iholle päivittäiseen käyttöön suojaamaan ja ylläpitämään ihon kosteutta. Sen sisältämät keramidit estävät ihoa haihduttamasta vettä. Se imeytyy mukavasti ihoon eikä jätä kovin rasvaista tunnetta. Uskon, että tämä nyt sattuu olemaan pelkkää hyvää onnea, ettei ihooni raskausarpia tullut. Voiteiden käyttö taatusti helpotti ihoani kovassa venytyksessä, mutta toisinaan hyvästä rasvauksesta huolimatta arpia voi tulla. Jokaisen keho kokee raskauden omalla tavallaan eikä mitään voi ennalta arvata.

Raskaus toi paljon muitakin muutoksia, mutta kaikesta en jaksa kirjoittaa tähän blogitekstiin. Jos lukijoilla on jokin mieltä askarruttava asia tai haluatte lukea enemmän jostakin tietystä, raskauteen tai synnytykseen liittyvästä, niin laittakaahan kommenttia! :)

Töihinpaluu lähestyy

Vanhempainvapaani loppuu 1,5 viikon kuluttua. Uskomatonta, miten nopeasti tämä aika onkaan mennyt. Oma pieni vauvani on parin viikon päästä jo 9 kuukautta vanha.

Valitettavasti joudun palaamaan töihin jo heti vapaan loputtua. Syynä tähän on pieni kotihoidontuki, jolla eläminen 3-henkisessä taloudessa on mahdotonta, ainakin meidän tapauksessa. Päälle painaa asuntolaina sekä elämiskustannukset. Myös oman ammattitaidon ylläpito on tärkeää ja haluan kehittää sitä.

Vauvani siis lähtee päiväkotiin. Onneksi miehelläni on vapaapäiviä kiitettävästi, niin lapsi on hoidossa vain satunnaisesti. Ensimmäisellä viikolla hoitoa tarvitaan vain 1,5 päivää. :) Tapasin viikolla yhden hoitajista. Hän kävi meillä kotona tutustumassa vauvaan ja hieman keskustelemassa hoidon aloituksesta. Tapaaminen helpotti omaa jännitystä ja pelkoa siitä kuinka hoito tulee onnistumaan.