Mahataudin kourissa

Viikonloppu alkoi niin, että lapsella oli päivöhoidossa mennyt vatsa sekaisin. Lauantaina tilanne oli vähän rauhallisempi, yleiskunnoltaan normaali virkeä oma itsensä. Ruoka ei maistunut, mutta maito upposi onneksi kuin kuumille kiville. Ajattelin, että jospa se mahan löysyys johtui jostakin ruoka-aineesta. Pääsimme nauttimaan ihanasta kesäpäivästä ja kaikki tuntui ihan normaalille.

Pääsimme nauttimaan ulos kesäpäivästä juuri ennen kuin oma tautini alkoi. 

No sunnuntaina sitten meikämamma alotti oksentamisen. Hrrr... Ja edellisestä oksutaudista oli kulunut vasta 2 viikkoa. KAKSI VIIKKOA! Jäätävää. Lääkäriltä kuulin, että nyt on ollut liikkeellä poikkeavantyyppistä norovirusta, jossa potilas on ok joka toinen päivä ja oksentaa joka toinen päivä parin viikon ajan. Kuulostaa kyllä brutaalille.. Toivon mukaan tämä tauti loppuu nyt tähän :D
Sunnuntaipäivä menikin sitten sänkypotilaana. Mies sai passata ja hoitaa lasta sillä aikaa kun itse keräsin voimia. Onneksi oksentaminen loppui jo päivällä, sillä se tuntuu olevan kaikista raskainta tässä taudissa.

Alkaa tää oma kroppa olemaan aika kovilla tästä oksentamisen ja ripuloinnin määrästä. Eipä muuten tartte miettii tota kesäkuntoo tällä menolla, sillä paino on pudonnut nyt 2 viikon sisällä vajaa 4 kg ja herkut ja karkit oksettaa :D

Me vietetään nyt sairaslomapäivää beben kans. Lepäillään ja yritetään taas saada ruoka maistumaan molemmille. Kyllä nää vatsataudit ovat niin sieltä syvältä... Ja etenkin kun itse tuppaan olemaan herkempi saamaan kaikki taudit päälle, niin nehän sitten tulee ja kunnolla. Mut suunta on nyt ylöspäin! :)

Diagnoosi.

Sain alkuviikosta tietää magneettikuvauksen tulokset sekä diagnoosin. Kuvissa näkyy selkeä vasemman sakroiliakaalinivelen sakroiliitti, oikealla lievempänä. Eli kyseessä on selkärankareuma.

Lääkityksenä aloitettiin Salazopyrin, annosta viikottain nostaen. Olen jo saanut ikävän haittavaikutuksen lääkkeestä, nimittäin ripulin. Vatsa on löysänä, välillä vähän enemmän ja välillä vähemmän. Haittavaikutus ei tule yllätyksenä, sillä farmasiaa lukeneena sekä lääkkeen vaikutusmekanismin tuntien osasin sitä myös odottaa. Se, miten kovana tämä ripuli ajoittain tulee, se tuli yllätyksenä. Nyt sitten toivotaan, että nämä vatsakivut sekä ripuli loppuisi ajan myötä. Kipuja on tietysti edelleen, sillä lääkkeen maksimivaste on odotettavissa vasta kuukauden-kahden kuluttua lääkkeen aloittamisesta. Eniten jännittää miten vatsa reagoi annosnostoihin.

Tää elämä on nyt tällaista totuttelua. Ainoastaan omilla valinnoilla ja teoilla voin vaikuttaa sairauden etenemiseen ja pitää itseni edelleen kunnossa. Liikuntaa harrastan päivittäin ja ruokavaliokin koki muutoksen tässä jokunen aika sitten. Painoa on pudonnut useampi kilo!

Nyt aurinkoon istumaan ja nauttimaan lämmöstä, Suomen kesä on valitettavan lyhyt ja nyt on aika nauttia siitä!