Eilisen päivystysreissu rv 30+3

Eilen illalla päädyin Naistenklinikalle päivystykseen ylävatsakivun takia. Olimme päivällä käymässä Porvoossa ja siellä kävellessä alkoi tuntumaan pistävää kipua sekä supistuksia. Kipu paikallistui navan yläpuolelle, aikalailla kohdun yläosaan. Kello oli tuolloin suurinpiirtein 13:30. Jatkoimme kävelyä, mutta jouduin itse hölläämään tahtia entisestään supistusten ilmaantuessa. Kipu oli aaltoilevaa, tuli muutamien minuuttien välein ja kesti 2-3 sekuntia.

Palattuamme takaisin kotiin kipu vain jatkui, edelleen samalla tahdilla. Supistuksia ei tullut tosin koko aikaa. Aloin ennen klo 19 miettimään soittoa päivystykseen, jos sieltä olisi osattu hieman rauhoitella mieltäni. Soitinkin sitten Naistenklinikalle ja puhelimeen vastannut kätilö kyseli raskaudesta ja kivusta ja lopulta pyysi minua odottamaan hetken luurin päässä. Palattuaan puhelimeen kätilö pyysi ottamaan neuvolakortin mukaan ja saapumaan heille tarkistukseen. Puhelun päätyttyä sanoin miehelleni, että Naistenklinikalle sitten.. ja itkuhan siinä tuli, pelosta ja epätiedosta. Onko kaikki hyvin?

Naistenklinikalla ilmoittautumisessa ollut henkilö tarkasti tietojani, otti äitiyskortin ja laittoi ranteeseeni nimilapun. Hän vei kansioni, jossa oli tietoja raskausajan lääkärikäynneistä, viereiseen huoneeseen kätilölle. Hetken päästä sieltä tuli kätilö luoksemme ja ohjasi meidät tutkimushuoneeseen. Minulta otettiin ktg-käyrä, tutkittiin sikiön sydämen sykkeet sekä supistukset. Käyrälle piirtyi välillä supistuksia. Vauvan sykkeet olivat kuulemma oikein mallikkaat. Lohdullista kivuista huolimatta oli se, että vauva liikkui kuten normaalistikin. Kätilö halusi vielä, että otamme virtsakokeen, jotta virtsatietulehdus voitaisiin sulkea pois.

Lääkäriin pääsyä jouduin odottamaan kauan.... Kivut loppuivat noin klo 20:30. Välillä mietin miten tekisi mieli vaan lähteä kotiin, koska en enää kokenut oloa kipeäksi. Supistuksia tuli tiuhaan tahtiin, mutta ne eivät olleet kovin kipeitä. Tietysti halusin odottaa lääkärin tutkimusta, jotta saisin tietää onko kohdunkaulan alueelle tullut mitään muutoksia supistuksista johtuen.

Lääkäriin pääsin noin klo 23:00 aikoihin. Kun pääsin alaosattomana tutkimuspöydälle ja laitoin jalat telineisiin, alkoi kova tärinä jaloissa. Tärinä jatkui hallitsemattomana ja tuntui, että putoan siitä pöydältä. Lääkäri oli todella mukava nainen, joka ensin otti klamydianäytteen kohdunsuulta. Tutkimus oli elämäni pahin... Koko alapää oli jotenkin todella herkkä ja kipeä kosketukselle. Spekulan laitto oli hirveää ja etenkin se kohdunkaulan tutkiminen. Muutaman kerran suustani taisi päästä "ai!", koska tunsin oloni niin sietämättömän huonoksi. Pahintahan siinä oli, että aloin miettimään samaan aikaan kuinka kipeää se itse synnytys tekisi. Jos en edes sisätutkimusta kestä, niin miten ihmeessä voin koskaan synnyttää tämän lapsen?

Kohdunsuu oli kiinni ja kiinteä. Kohdunkaulaa oli ultralla katsottuna yli 4 cm. Kaikki oli siis sen osalta kunnossa. Kohtu ei palpoidessa aristanut ja kipukohtakin oli rauhoittunut. Vauva temmelsi mahassa koko ajan lääkärin tutkiessa. Vauva ultrattiin. Siellä se pieni oli, hikkansa kanssa! Kaikki näytti hyvältä. Raskausviikot oli ultralla laskettaessa 31+0. Eli aika hyvin ollaan kasvettu. Painoarvioksi lääkäri sai 1743 g. Se oli hieman yläkäyrän päällä, mutta eipä ne vanhemmatkaan ole kauhean siroja lapsia olleet! Napavirtaukset oli myös kunnossa. Lääkäri oli kirjannut teksteihin, että muutamia lisälyöntejä. Ne ilmeisesti ovat ihan normaaleja. Lapsiveden määräkin oli kunnossa. Eli kaikki ok.

Kivut luultavasti johtuivat supistuksista. Ne eivät onneksi olleet kypsytelleet kohdunsuuta. Lääkäri sanoi, että voisin olla huoletta asian suhteen, mutta jos kipuja alkaa tulemaan uudelleen ilman, että ne lievittyvät, niin silloin pitäisi taas olla yhteydessä päivystykseen. Kukaan ei ainakaan tähän päivään mennessä ole soittanut sairaalasta, joten luultavasti nuo kokeet ovat olleet negatiiviset.

Tänään onkin ollut ihan toisenlainen päivä. Ei kipuja ja muutama supistus koko päivän aikana. Vauva potkii kylkiin mikä ei kauhean kivalle tunnu enää.. Mutta hyvä kun liikkuu ja temmeltää.

Neuvolakuulumiset rv 30+0

Nyt se kymppi pyörähti jo kolmoseen, nimittäin rv 30+0 menossa. Hurjalta tuntuu. Neuvolassa käyty ja kaikki ok, tyyppi on pää alaspäin ja jalat vispaa kylkiin. Oma paino oli pudonnut n. 33 g/vko. Sekään ei kuulema haittaa, sillä pari edellistä kertaa tuota painoa olikin tullut hieman ripeällä tahdilla. Hb 125 (viime kerralla 108). Rautaa ei kuulema tarvitse enää syödä päivittäin, vaan aina silloin kun muistaa. Sopii minulle :D

Täällä paistaa aurinko niin kauniisti. Lämpöä ei tosin ole kuin +8 astetta, mutta tää valon määrä saa ihmislapsen heräämään kevääseen! Ja kesä lähestyy todella nopeasti. Samoiten se laskettu aika ;)

Seuraava neuvola-aika onkin sitten 2,5 viikon päästä.

Raskausajan painonnousu ja uusia vauvajuttuja.

Nyt on menossa rv 29+5. Maha on pysynyt suhteellisen siron kokoisena, iltaisin tosin näyttää niinkuin olisin päivän aikana mättänyt suustani kokonaisen hevosen. Paino on tuottanut hieman mielipahaa, parina viime neuvolakerralla on tullut sanomista runsaasta painonnoususta. Viime kerralla painoa oli tullut 880 g/vko. Myönnän, että näiden reumakipujen vuoksi liikunta on jäänyt vähälle ja olen myös sortunut naposteluun... Ensi maanantaina olisi seuraava neuvolakäynti edessä. Olen kotona seurannut painoani nyt koko tämän 3 viikkoa ja tällä hetkellä paino on pysynyt samana kuin viime neuvolakerralla. Tuleekohan siitäkin sanomista?

Sain äidiltäni lahjaksi neulomiskirjan. Innostuin lokakuussa raskauden alkuaikoina neulomaan villasukkia n. 15 vuoden jälkeen, tosin ne sukat jäivät käyttämättä... Ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Sen jälkeen jätinkin puikot unholaan, mutta nyt uuden kirjan innoittamana päätin kokeilla onnistuisiko tossujen teko vauvalle. No onnistui!!! Ja vielä kaiken kukkuraksi neuloin samoista langoista vielä lapasetkin. Hiemankos tuleva äiti on ylpeä itsestään!

Kävimme viikolla ostamassa vauvalle pinnasängyn. Tai anoppi sen halusi ostaa lahjaksi. Löysimme Ikeasta Gonatt -pinnasängyn, harmaan värisenä. Sänky on upean värinen, sopii loistavasti meidän kotiimme. Nyt sänky odottelee käyttäjäänsä <3

Vielä on paljon ostettavaa uudelle tulokkaalle. Onneksi (tai toivottavasti) tässä on aikaa ennen lapsen syntymää!